Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Muoviruusuja omenapuissa

Sunnuntai 22.7.2018 klo 18:34 - Pete

Viime aikoina on kovasti uutisoitu muovin käytön ympäristövaikutuksista etenkin merissä. Varsinkin muovipussit on nähty suurena ongelmana, jota vastaan esimerkiksi kauppiaat ovat nousseet rajoittamalla niiden tarjoamista ja järjestämällä kestokasseja asiakkaiden käyttöön. Hyvä niin, mutta silti pussit ovat ainoastaan pieni osa ongelmaa. Tärkeämpää olisi nähdä mitä sinne pussiin laitetaan. Tuotteet ovat nykyään järjestään muuten ylipakattuja ja muovia liian usein itsessäänkin.

Kenkäkingi valikoi myyntituotteensa luonnonmateriaalit edellä, sillä ne ovat yleensä kestävyydeltään ja muutenkin ylivertaisia päällepuettavissa kamppeissa. Muodin oikut ja niiden takana olevien tahojen kaupalliset intressit ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että liian paljon tehdään esimerkiksi kenkiä keinomateriaaleista kuten eri muoveista, jotta niiden myyntihinta saadaan pidettyä suhteellisen pienenä mutta kuitenkin halpojen valmistuskulujen ansiosta kate riittävänä, ja joita massat ostavat ensin uutena ja joko niiden hajottua heittävät ne suoraan roskiin ja ostavat uudet, koska korjaus maksaisi suhteessa uusiin vastaaviin liikaa eikä siltikään se suutari voinut luvata tehdä ihan priimataloa heikolle sokkelille. Tai sitten ne laitetaan kiertoon nopeasti kirppiksillä ihan vaan vaihtelunhalun takia. Ja koska uutena myydään niin paljon kuraa, niin ei se tietenkään siellä kirppiksillä laaduksi jalostu, vaikka kierrätys sinänsä onkin hieno asia.

On pahasti hämärtynyt se, että oikeasti kunnon kenkien kuuluukin maksaa jotain, mutta toisaalta niiden käyttöiänkin pitäisi olla hyvällä hoidolla vuosia. Tällainen puhe on varmasti myrkkyä halpatuontiketjujen johtajien korville. Tämän äänen vaimentamiseen voidaan tehdä taas yksi uusi brändäys ja mainoskampanja, jonka vastaavan AD:n oivalluksesta helposti hajoava mutta ei lahoava päällis-PVC:kin saatiin muunnettua seksikkääseen ja myyvään muotoon 100% vegan leather.

Joissain tapauksissa muovi on ihan ok ja perusteltu materiaali, eikä maailma ole tässäkään suhteessa mustavalkoinen. Uskoisin, että painoonsa nähden ja useammin kuin kerran kantamiseen käytettynä ja lopulta roskapussina ja siinä välissä ehkä vielä johonkin muuhun hyödynnettynä, muovikassikaan ei ole muoviongelman suurin konna. Alusta saakka olemme tarjonneet asiakkaillemme oletuksena uusiopaperista kassia (jonka valmistus ei sekään todellakaan hiilijalanjäljetöntä ole). Mutta koska joskus ne korjatut kengät on mukavampi pakata muovipussissa sinne pyöräretkellä selkään heitettyyn reppuun likaamatta sitä, niin palvelun nimissä tulemme jatkossakin antamaan asiakkaalle sen ilman erillistä veloitusta ja ihan hyvällä omallatunnolla. Kyse kun on siis kokonaisuudesta ja mittakaavasta. 

Muovikassit.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muovikassit, kierrätys, ympäristö

Vippaa mulle vitonen

Sunnuntai 10.12.2017 klo 15:37 - Pete

Second hand -myynnin osuus Kenkäkingin kaikesta myynnistä on noin 20 %. Silti se vie tilaa liikkeestä ja meidän omaa aikaamme paljon tuota määrää enemmän. Onko tässä mitään järkeä? On, sillä tämä kierrätys on meidän toimintamme lähtökohta ja se mikä tuo fiiliksen liikkeeseen. Se on myös meidän elämäntapamme.

Yleinen kysymys on, että mistä me saamme käytetyt tavarat liikkeeseen? Onneksi moni on oivaltanut, että me olemme ”nahkadivari” jonne voi tuoda näytille sellaista tavaraa jonka voisi kuvitella sopivan valikoimaamme. Taannoin eräs asiakas toi meille kaksi hyvää laukkua liikkeeseen ja kuultuaan mitä hyvitämme niistä hän ei ollut uskoa sitä, koska hän ei ollut maksanut siitä kuin murto-osan kirppiksellä.

Toinen yleinen kysymys on, että onko Kenkäkingi kirppis. Siinä mielessä joo, että myymme käytettyä tavaraa, mutta siinä missä kirppikset ovat lajin kaikki harrastajat, haluamme että liikkeemme on kuin maajoukkue eli siellä ovat kaikki parhaat tuotteet. Olen arvioinut, että kaikesta kirppistarjonnasta maksimissaan 5 % on sellaista, jonka kelpuuttaisimme laadun, kunnon ja muutaman muunkin kriteerin perusteella liikkeeseen. Ennen myyntiä teemme niille aina jotain, ja myynnin jälkeenkin huollamme myymiämme helmiä normaalia edullisemmin. Meidän käytettyä tavaraa saa myös noin viikon ajan testata ja palauttaa, jos se on suurin piirtein samassa kunnossa kuin lähtiessä. Maksamme myös verot second handista, toisin kuin suurin osa yksityisistä myyjistä kirppiksillä. Eli ei, emme ole kirppis vaan Second Hand -erikoisliike.

Toki mekin mielellään vähäisellä vapaa-aikana kirppiksiä kierrämme, jotta pysymme kartalla skenessä. Jos jotain löytöjä sattuu vastaan, toki nekin pelastukset hyödynnämme, koska jatkuvasti tarvitsemme laadukasta käytettyä valikoimaa, joka Suomessa on todella kiven alla. Parhaimmillaan löydöissä voi olla hyvä katekin, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kerron tästä esimerkin tässä lopuksi, mutta keskimäärin second hand ei todellakaan ole mikään bisnes. Vaikka meillä on ammattimainen silmä, mekin teemme hutihankintoja, esimerkiksi jossain onkin myöhemmin tarkasteltuna sellainen vika että sen korjaaminen ei olisi enää järkevää. Silloin kierrätämme materiaalin mahdollisuuksien mukaan muuten, emmekä myy edes alennuksella epäkuranttia tavaraa. Onneksi meillä on myös ystäviä, jotka harrastuspohjalta tekevät meille löytöjä. Tohtori Perkiökankaan erikoisehkot esineet ovat jo sellaista antiikkia ja uniikkia tavaraa, jota kannattaa tulla katsomaan ihan jo museomaisestikin.

Vielä se lupaamani esimerkki kirppislöydöstä... Eräs asiakas toi nähtäväkseni merkkilaukun ja että olisinko siitä kiinnostunut muutamalla kympillä. Tsekkasin tuotteen ja sanoin että näissä tietyissä merkkilaukuissa on se ongelma että niitä on paljon piraatteja ja sellaisia emme myy. Mutta koska laukku vaikutti kuitenkin lupaavalta, vihjaisin että kannattaa viedä se näytille niiden merkkiliikkeeseen Helsinkiin. Kuukauden päästä sama asiakas tuli kertomaan, että laukku oli kuin olikin aito, harvinainen 80-luvun malli, jota on eBayssä myyty noin kahdella tuhannella. Erikoisliike oli lunastanut sen, ei toki sillä summalla, mutta aika hyvällä kertoimella ottaen huomioon että sen hankintahinta kirppiksellä oli ollut vitosen.

pikku3.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: second hand, kirpputori, käytetty tavara, antiikki

Paperitähdet

Maanantai 6.2.2017 klo 21:50 - Pete

Minua haastateltiin viikonvaihteen Iltalehteen yhdessä kahden muun kierrätysfirman, Globe Hopen sekä Lapinketun, yrittäjien kanssa. Hienoa että meitä nostetaan näin esille. Globe Hopen edelläkävijyyttä olen arvostanut suuresti ja mielelläni olen myynyt second handina heidän tuotteitaan liikkeessä - ne ovat hyvin suunniteltuja, hyvin tehtyjä sekä eettisiä. Ja itselleni uusi tuttavuus Lapinkettu tekee oikein näyttäviä puutuotteita kierrätysmateriaaleista - kannattaa tsekata. 

Sen verran toki kommentoin jutun otsikkoa, että ei tämä kylläkään bisnestä niinkään ole ainakaan Kenkäkingissä vaan enemmän elämäntyyli. Ja vaikkei lehteen asti mennytkään, jonkin verran juttelin toimittajan kanssa siitä, että kierrätys- ja korjaustoiminta voisi olla arvonlisäverokannaltaan pienempi, jotta kuluttajan päätös valita jo olemassaoleva laadukas tuote uuden krääsän sijaan olisi helpompi. Tässä olisi tällä maalla hyvä sauma olla aikaansa edellä eikä taas antaa hyvien ideoiden tulla ensiksi käyttöön esimerkiksi Ruotsissa...

Se, että laadukasta tuotetta rokotetaan 24 % verolla sen pidemmän elinkaaren jokaisessa vaiheessa, on vaan jotenkin epäreilua.

ILTALEHDEN JUTTU (PDF) 

Petri_Jantunen_kenkakingin_tj_01-720x496.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suutari, media, kierrätys, Globe Hope, Lapinkettu

Pieni ja hento ote

Tiistai 15.11.2016 klo 12:25 - Pete

Aika paljon on ollut viime aikoina esillä kampanjoita, joiden tarkoituksena on kannustaa ihmisiä käyttämään pienten liikkeiden ja yksinyrittäjien palveluita. On ollut esimerkiksi sellaista tunteisiin vetoavaa sometusta, että älä osta monikansallisesta suuryrityksestä koska sen toimitusjohtaja ei tarvitse kolmatta loma-asuntoa, mutta pienen liikkeen omistaja tarvitsee rahaa ravintoon ja lapsensa harrastuksen rahoittamiseen. Ei. Ei se niin mene.


Ei nimittäin tarvitse tukea pienyrittäjää säälistä. Omien asiakaskokemuksieni perusteella väitän, että pienet liikkeet yleensä palvelevat joustavammin ja asiantuntevammin. Niiden valikoimat eivät aina ole isojen liikkeiden tasoisia määrältään mutta usein laadultaan. Ja ehkä saatetaan ajatella, että koska pienet liikkeet myyvät vähemmän niin niiden tuotteiden hinnat ovat kalliimmat. Mutta entä jos sen kääntäisikin niin, että pienillä liikkeillä kulut ovat pienemmät, joten ne hinnat eivät välttämättä ole kovemmat. Ja kaikkihan on suhteessa siihen laatuun, joka isoilla valitettavasti tuppaa olemaan toisarvoinen seikka, koska niiden suosima bulkki myy ja siinä on parempi kate.


Metsästin taannoin useammasta isosta rautakauppaketjusta naulapyssyyni suutareiden suosimia 15 mm nauloja, joita en enää saanut vakiotoimittajaltani valmistuksen loppumisen vuoksi. Kaikilta löytyi kyllä pyssyjä, joihin 15 mm naulat sopivat, mutta itse nauloja ei niillä ollut koska "niin lyhyitä ei kukaan osta". No paikallisesta pienestä erikoisliikkeestä löysin etsimäni, koska se liike ei pelkästään myynyt vaan halusi myös palvella - kunnolla. Ostin 20 000 naulan lisäksi tästä hyvästä sieltä myös uuden naulapyssyn, jonka jossain vaiheessa olisin kuitenkin joutunut uusimaan. Epäilen myös että muutkin lähitienoon suutarit tulevat vielä löytämään kyseisen liikkeen...


Nyt on startannut jälleen kampanja, jossa halutaan ostaa joululahjat pienistä liikkeistä, jotta kaikille tulisi parempi joulu. Se on ihan ok, jos ne lahjat ovat oikeasti parempia, uniikimpia, edullisempia ja/tai myydään paremmin palveltuna. Sääliä ei ainakaan tämä pienyrittäjä edelleenkään halua, yritystoiminnanhan pitäisi perustua rehtiin kilpailuun ja asiakas on kuningas, jonka pitää saada rahalleen vastinetta. Mutta toki olen myös sitä mieltä, että sen monikansallisen ison yrityksen toimitusjohtajalle ne kaksi loma-asuntoa riittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suuryritys, pienyritys, kivijalkaliike, kilpailu

Koska sydän sanoi niin

Lauantai 13.2.2016 klo 8:03 - Pete

Kenkäkingi täyttää vuoden, aika on mennyt ihan älyttömän nopeasti. Oli kieltämättä aika kovaa uhkapeliä jättää turvallinen palkkatyö ja avata ihan uusi liike Keravalle, radan muka väärälle puolelle ja tilaan jossa ei ollut ennen mitään liikettä, edes minkään alan. Mainosbudjetinkin oltua ihan olematon, puskaradio sekä some ovat olleet ihan oleelliset siihen että kuitenkin on näkynyt pientä toivoa tässä yrityksen alkutaipaleella, jota leikkisästi kuolemanlaaksoksikin kutsuvat. Facebookissa meni juuri rikki 800 tykkääjää, erityisen ylpeä olen siitä että kaikki ovat tulleet niin sanotusti luontaisesti ilman maksettua sponsorointia tai näitä aika yleisiä ”tykkää ja jaa” -kampanjoita palkintoineen. Kuten myynnissä olevan kaman, olen tahtonut Kenkäkingin viestinnänkin olevan aitoa.

Olen saanut hämmentävän paljon positiivista palautetta. Erityisen lämmittävää on ollut muutaman ulkomailta (ainakin Ranskasta, Saksasta ja Ruotsista) jostain syystä Keravalla pyörähtäneen asiakkaan aidon oloinen ihastus pieneen putiikkiin. Luulisi, että isossa maailmassa olisi nähty vaikka mitä. Olen saanut myös paljon anteeksi. Palvelun ja ennen kaikkea sen nopeuden pitää parantua, töitä on koko ajan ollut paljon yhden käsiparin pyöritettäväksi. Jos haluaa konkreettisesti kokea, mitä tarkoittaa sanonta ”aika on rahaa”, suosittelen lämpimästi ryhtymistä käsityöläispalveluyrittäjäksi. Myymäläpuolen ansiosta liike selvästikin työllistäisi 2, mutta tällä hetkellä elättää sellaiset 0,7 henkilöä. Yritän saada näitä lukuja lähemmäksi toisiaan ja ainakin haaveilen niiden molempien kasvattamisesta. Toisaalta haluan liikkeen pysyvän sellasena kuin se on: ihan pienenä saarena hypermarkettien meressä, turvapaikkana oravanpyörästä. Silti joitain säätöjä on varmastikin luvassa toisen vuoden aikana, nälkä tuppaa kasvamaan syödessä.

Kokemuksena tämä on ollut ihan mieletön. Ensimmäisen oman firman ansiosta olen tutustunut moniin uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. On ollut hienoa olla mukana Sampola TAKOO!:n perustamisessa. Jos et tiedä vielä mikä se on, katso http://tinyurl.com/zjggwzu. Lisäksi olen käynyt puhumassa nuorisolle yrittäjyydestä tällä huikealla kokemuksellani ja eläkeläisille esittelemässä tuotteita. Vaikka liike sijaitseekin katutason alapuolella, se on mahtava näköalapaikka tähän kaupunkiin, sen asukkaisiin ja tarinoihin.

Liike on kuitenkin vuoden aikana kehittynyt ja oppinut jo konttaamaan. Ehkä kahden vuoden iässä jo kävellään... Ainakin olen saanut voideltua edes muutamalla europisaralla Suomen talouden ruostuneita rattaita, pieneltä osalta jaettua sitä työtä eteenpäin. En pysty nyt kaiken kasautuneen hässäkän ohessa juhlistamaan tätä postausta kummemmin syntymäpäivää, mutta sovitaanko että tulevassa Crazy Day -tapahtumassa 5.3. itse messuilla että iltapippaloissa Panama Jackissa Kenkäkingi tulee olemaan esillä. Lämmin kiitos kaikille asiakkaille kuluneesta ensimmäisestä vuodesta!

2 kommenttia . Avainsanat: Kenkäkingi, yritys, Facebook, Sampola TAKOO!

Nostalgia Osa 1

Keskiviikko 27.1.2016 klo 22:29 - Pete

Junnuna rakastin divareita ja rakastan edelleen, mutta niitä ei valitettavasti enää juurikaan ole. Niissä oli aivan oma tunnelmansa, leppoisa mutta silti jännittävä. Koskaan ei voinut tietää, minkälaisen löydön saattaa hetkenä minä hyvänsä tehdä divarinpitäjän hörppiessä tiskin takana kahvia savuke sormiensa välissä, vakioveikkauskuponki edessään ja taustamusiikkina vaikkapa Creamia. Ajattelin että joskus olisi mahtavaa olla töissä divarissa, ja nyt olen, vaikkei valikoimassa olekaan kirjoja tai levyjä. Divari eli diverssikauppa kun tarkkaan ottaen on paikka, joka myy sekalaista ja yleensä käytettyä tavaraa, mikä Kingin tapauksessa painottuu kenkä- ja asustepuoleen. Kahvia hörpitään täälläkin kiitettävästi, mutta tupakansavun korvaa nyttemmin vaikkapa suutarin hommista syntyvä kumin käry. On monenlaista nippeliä sekä purkkia erilaisia aineita nahan ja muidenkin matskujen hoitoon. Äänet ja tuoksut, elämää ja sykettä...

Suomen ensimmäinen second hand -liike perustettiin muistaakseni vuonna 1973, ja silloin aika oli aivan toinen. Aiemmin toiselle kuuluneen tavaran ostamista pidettiin köyhyyden merkkinä, joten bisnesidea oli tätä näkökulmaa vasten vähintäänkin riskaabeli. Vuonna 2016 kierrätys on jo pop, ja itselleni se on oleellinen tekijä omassa yrittäjyydessäni. En varmastikaan olisi sinut itseni kanssa, jos myisin riistotehtaalla tuotettua halpatuontiroskaa. Myös suutarointi on kierrättämistä, joten sikäli Kenkäkingin jin & jang -konsepti on jo osoittautunut aika rajattomaksi. Parhaimmillaan se on varmaankin silloin, kun saa korjatuksi asiakkaan oman rakkaan tavaran siihen juuri sopivalla ja ulkonäöllisestikin uutta paremmin istuvalla kierrätysosalla. Tai kun myyn asiakkaalle jonkun second hand -tuotteen ja saan vielä tehdyksi siihen hänen haluamansa modauksen. Tai kun tukusta tulevan lähetyksen pakkausmateriaalit hyötykäytetään täytteeksi myyntiin tulevaan vintage-laukkuun. Tai kun asiakas valitsee sittenkin kotimaisen käsintekijän rakkaudella tekemän uniikin ja huippulaadukkaan tuotteen, vaikkapa jopa mittatilauskengät. Suomi nousuun, on tämä maa ennenkin jälleenrakennettu.

No, Kenkäkingi ei tietenkään koskaan tule olemaan kultakaivos. Kivijalkaliikkeiden haasteet nykymaailmassa kaikki varmasti tietävät, mutta toivon että sopivalla reseptillä ja riittävän hyvällä palvelulla nenä sentään pysyisi pinnan yläpuolella. Voittoa tärkeämpää onkin edes yrittää säilyttää siivu sitä kunnon menneen ajan kiireetöntä meininkiä, josta itsekin sai skidinä nauttia kun plaraili sarjakuvalehtipinoja tuoreiden viikkorahojen poltellessa taskussa. Ennen kaikkea toivon, mikäli Kenkäkingi joskus on kykenevä jonkun palkkaamaan, että paikka olisi rento tehdä kovasti töitä, kun vallalla näyttää tänä päivänä olevan myös työelämän aikamoinen kurjistuminen. Eikö olekin kumma juttu, että duunin jonka pitäisi tuottaa hyvinvointia, saakin aikaan niin paljon pahoinvointia?

Julistankin Kenkäkingin valtakunnan stressittömäksi alueeksi niin arvon asiakkaille kuin suutarillekin, ja blogin avatuksi. Tervetuloa mukaan!

1 kommentti . Avainsanat: second hand, suutari, työ, kierrätys