Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Vasara ja nauloja

Torstai 6.6.2019 klo 0:23 - Pete

Ei varmasti löydy suutaria, joka ei joskus kuulisi kommentteja kuinka kallista palvelu on. Ehkä yleisin vertailukohta asiaan on se, että verrataan korjauksen sanotaanko nyt vaikka puolipohjauksen ja korkolappujen yhteensä noin viidenkympin hintaa kolmenkympin kenkien ostohintaan tai äärimmäisessä tapauksessa vitosen kirppishintaan. Eikä siinä paljon auta selitellä, että ne yrittäjän kulut ja työ ovat joka tapauksessa vähintäänkin samat riippumatta kenkien hinnasta. Itse asiassa niissä halvemmissa kengissä korjaukset ovat usein työläämpiä. Ja sitten kun satsaisi kenkien hankintaan kunnolla (luokkaa muutama satanen), niin todennäköisesti suutaria ei ihan heti tarvitsisi ollenkaan.

Varmasti jokainen suutari on kuullut myös kuinka joku tietty vaikkapa kympin työ tehtiin viimeeksi toisella suutarilla vitosella. Kyllä, yksittäisten töiden hinnat saattavat hieman vaihdella koska markkinatalous. Mutta isossa kuvassa yleinen hintataso kyllä on suutareilla aika samanlainen, koska kulurakennekin on samanlainen - sikäli kun kaikki hoitavat lakisääteiset velvoitteensa ja tietystihän kaikki sen tekevät. Painotuseroja eri töiden hintojen välillä toki voi esiintyä, mutta ennen kaikkea hinnanerot selittyvät sillä, että on monta tapaa tehdä työ, koska ala on melkoisen kirjava ja monipuolinen. Siksi hintavertailutaulukot medioissa ovat yleensä kovin vääristäviä, koska ne eivät huomioi tätä seikkaa. Oikeastaan ainoa reilu hintavertailu olisi työtunnin hinnan vertailu, eikä sekään ole kovin järkevä koska kyse on niin pitkälti käsityöstä, jota tekee ihminen eikä kone, ja joku suutari voi tarvita kaksi tuntia johonkin siinä missä toinen reilun yhden. Mutta tärkeintä olisi muistaa, ettei yhtäkään suutaria tuomittaisi yleisesti kalliiksi tai halvaksi pelkästään jonkun yksittäisen työn veloituksen perusteella.

Ja kolmantena tässä voisi mainita, kuinka Thaimaassa/Virossa/täydennä ulkomaa itse kollega teki työn ihan puoli-ilmaiseksi. No, jos ei suomalainen suutari jaksa enää muistuttaa että maiden välillä esiintyy isoja elinkustannuserojakin, niin hän voi aina kysyä paljonko piilokuluja tuli lento- tai laivalipun muodossa.

Tätä en nyt todellakaan ole kirjoittanut sen takia, että Kenkäkingissä olisimme kokeneet tällaisen hintakeskustelun jotenkin ongelmalliseksi tai toistuvaksi. Päinvastoin, kuluttajan on syytä olla valistunut ja kriittinenkin. Mutta ajattelin vain pitää pienen puolustuspuheenvuoron kaikille Suomen suutareille, joista yhdenkään en ole nähnyt komeilevan kotikuntansa tuloverolistojen kärkipaikoilla. Parhaassakin tapauksessa veloitetusta hinnasta jää kolmannes hänen bruttopalkakseen, yleensä se lienee vähemmän. Ja arvioni mukaan jopa yli 95 % suutareiden asiakkaista osaa ajatella asioita hintalappua pidemmälle ja näkee että korjaustyöllä saattaa olla isompikin tarkoitus kuin olla vain se vaihtoehto B jos ei raaski uusia kenkiä, takkia tai laukkua ostaa. Joten kaikkien suutareiden puolesta iso kiitos sinulle, kun käyt riistettävänämme! Yritämme parhaamme, jotta tuote olisi meiltä lähtiessään sinulle jopa parempi kuin tehtaan jäljiltä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suutari, hinnoittelu, palvelu, yrittäminen, ekologisuus

Suuret setelit

Keskiviikko 27.4.2016 - Pete

K: Miten Kenkäkingi hinnoittelee käytetyn tavaran?

V: Myyntihintaan vaikuttaa ennen kaikkea sisäänostohinta, ts. hyvästä tavarasta joutuu yleensä maksamaan itsekin enemmän. Sellainenkin nyrkkisääntö on, että huippukuntoisenkaan yksilön hintalappu ei saisi olla liikkeessä kuin maksimissaan puolet vastaavan uuden arvosta. Toki voi olla jotain poikkeuksia kuten ettei vastaavia uusia enää saa (esimerkiksi Toisen maailmansodan aikainen US Navyn paita, jossa hyväksymme myös selkeähkön reiän). Ennen hyllytystä tehdyt korjaukset ja huollot eivät yleensäkään voi sinällään suoraan näkyä hintalapussa, mutta tavaran pitää normaalisti olla vähintäänkin ehjää. Tästä syystä Kenkäkingi on hyvinkin valikoiva sisääntulevan tuotteen kunnosta. Ehjä ei suinkaan tarkoita ettei käytönjälkiä esiintyisi, se on osa tavaran historiaa. Vintage-kunto ei ole sama kuin uuden kunto.

K: Saako Kenkäkingissä tinkiä?

V: Totta kai, emme siitä pahastu sillä se kuuluu second hand -"genreen". Niin tekee Kenkäkingikin sisäänostaessa, koska se on oikeastaan ainoa keino yrittää pitää jälleenmyyntihinta järkevänä. Se vaan, että Kenkäkingi ei voi taata asiakkaan tinkimisen johtavan haluttuun lopputulokseen :) Kenkäkingi kun pyrkii alkujaankin hinnoittelemaan tavaran mahdollisimman asiakasystävällisesti, tästä syystä alennusmyyntejäkään emme juurikaan harrasta. Ne ovat tyypillisesti halpatuontimassatuotteita, joissa marginaalit ovat sellaiset että reipas alennusmyyntikään ei välttämättä vielä mene tappiolla. Tinkimistä toki liikkeessä voi helpottaa, jos ostaa kerralla usempaa tuotetta tai muita palveluja ;) Kenkäkingi ei voi myydä tavaraa hinnalla. Myymme sitä mahdollisimman hyvällä ja jatkuvalla hinta/laatu -suhteella ja se erottaa liikkeen esimerkiksi kirppiksistä.

K: Mutta samaa kamaa löytyi juuri nettikirppikseltä tai vaikka Uffilta halvemmalla?

V: Kenkäkingi ei myy lahjoitettua tavaraa eteenpäin vaan haluaa hyvittää siitä mahdollisuuksien mukaan aina jollain tavalla. Lahjoitukset ja hyllyyn päätymättömät kamat hyödynnämme muuten ei-kaupallisesti kuten esimerkiksi teatterirekvisiitaksi. Kingi maksaa mm. vuokraa ja verot, mitä kuluja nettikirpparilla yksityishenkilölle harvemmin tulee. Ja ennen kaikkea Kenkäkingi takaa myymänsä tuotteen kunnon ja on nähnyt varmasti keskimääräistä enemmän vaivaa saadessaan tuotteen liikkeeseen ja hyllyyn asti. Kirppikseltä ostaessa jopa suutarille on tullut tarkemmin tutkiessa ikäviä ylläreitä, vaikka hänellä onkin harjaantuneet silmät, mutta tätä riskiä Kenkäkingistä ostettaessa ei enää ole. Joissain tavaroissa on totta kai parempi kate (= halvempi sisäänostohinta tai ei yhtään huollettavaa), mutta vastavuoroisesti jotkut tuotteet menevät jopa omakustannehintaan vain koska niitä on mukava tarjota asiakkaille. Unohtamatta sitä että suutarina voimme tarjota mahdolliseen löytöön myös haluttuja modauksia edullisesti tai parhaassa tapauksessa jopa kaupan päälle.

K: Onko Second Hand hyvä bisnes?

V: Ei, jos katsoo vain kirjanpitäjän antamaa kuukausiraporttia. Helsingin asiakasvirtojen äärellä voisi konsepti olla helpommin tuottava, mutta Kingi on keravalainen yritys ja haluaa pysyäkin keravalaisena, koska Keski-Uudellamaalla ei vastaavia liikkeitä yksinkertaisesti ole. Mutta Second Hand on mielekästä, eettistä ja ennen kaikkea sellaista palvelua, joka houkuttelee laatutietoiset asiakkaat tutustumaan myös suutariin. Eli tervetuloa penkomaan ja turisemaan, edelleenkään ei ostopakkoa :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hinnoittelu, tinkiminen